Huhtikuun 1. päivänä Helsingin opetuspataljoonaan Parolassa värvätään kolme musikanttia. Vuoden lopulla soittokunnan ensimmäiseksi kapellimestariksi tulee Viaporin linnoituksesta Josef Thaddeus Tvarjansky ja musikantteja oli silloin 12.

Suomen Opetustarkk'ampujapataljoonan nimi muuttui Henkivartioväen Suomen tarkk'ampujapataljoonaksi. Myös soittokunta sai "nuoren kaartin" arvon. Joukko-osastoa soittokuntineen ryhdyttiin kutsumaan Suomen kaartiksi. Tästä vuodesta alkaen Suomen kaarti vietti kesäisin aikansa Pietarissa, lähinnä Krasnoje selon leirillä.

Suomen kaarti osallistui soittokuntineen Puolan kapinan kukistamiseen. Ennen Puolaan lähtöä soittokunnan vahvuus oli kapellimestarin lisäksi, 32 musikanttia, 9 rumpaajaa, 9 hornistia ja yksi tambourmajor.

Nikolai l lahjoitti Preussin kuningas Fredrik Wilhelm lll:lle Krasnoje selossa "Kaartin Paraatimarssina" tunnetun kappaleen. Sama marssi tunnetaan nykyään Suomi marssina. Kaartin soittokunnan vääpeli Erik Erikson sai keisarilta kultakellon heinäkuun 5:nä päivänä.

Suomen kaartin soittokunta osallistui Flooran päivänä Maamme laulun ensiesityksiin.

Suomen Kaarti osallistui soittokuntineen Unkarin kapinan kukistamiseen.

Suomen kaartin soittajat osallistuivat Paciuksen Kaarle kuninkaan metsästyksen esityksiin. Josef Tvarjansky kuoli.

27.8. Annettiin asetus Henkivartioväen Suomen tarkk'ampujapataljoonan soittokunnan soitinkokoonpanosta. Soitinkokoonpano oli ensimmäisen kerran virallisesti puhdas vaskikokoonpano. Soittokunnan määrävahvuus oli seuraava: 1 kapellimestari, 34 musikanttia, 12 musikanttioppilasta, 1 pataljoonan signalisti ja 20 komppanian signalistia.

22.8. Kaarti palasi Helsinkiin Krasnojenselon leiriltä ja soittokunta oli saanut keisarilta erityistä kiitosta ruokailumusiikkiesityksistä. 23.9. Kaartin soittokunta sai ensimmäisen suomalaissyntyisen kapellimestarin Adolf Leanderin.

Suomen kaarti sai vanhemman kaartin arvon. Joukko-osaston nimeksi tuli Henkivartioväen 3.Suomen tarkk'ampujapataljoona. Soittokunta oli jo edellisenä vuonna lähtenyt pataljoonan mukana Turkin sotaan ja palasi sieltä huhtikuussa. Löytölapsi Aleksei Apostol tuli Suomen kaartin mukana Helsinkiin.

24.11. annettiin keisarillinen julistus, jossa ilmenee Suomen kaartin soittokunnan soitinkokoonpano ja määrävahvuus.

27.10- 1.11. Leander piti Helsingin palokunnan talolla ja Kaartin maneesissa Jättiläiskonsertteja, joissa oli 250 soittajaa. Konsertin oli määrännyt pidettäväksi Suomen sotaväen päällikkö Venäjällä nälänhätää kärsivien hyväksi.

Aleksei Apostol tuli Kaartin soittokunnan kapellimestariksi.

Aleksei Apostol perusti Helsingin Torvisoittokunnan, johon tuli soittajiksi kaartin ja entisen Uudenmaan Pataljoonan soittajia.

Suomen Kaartin soittokunta teki Helsingissä ensimmäisenä suomalaisena puhallinorkesterina äänilevyn kapellimestarinaan Albin Lindholm.

Henkivartioväen 3. Suomen tarkk'ampujapataljoona lakkautettiin soittokuntineen. Monet soittajat siirtyivät Aleksei Apostolin johtamaan Helsingin Torvisoittokuntaan. Helsingin Torvisoittokunnan haltuun joutui myös Suomen kaartin soittokunnan nuotistoa ja soittimia. Keisarillinen hajoituskäsky annettiin 6.9.

Huhtikuussa Helsingin Torvisoittokunta esiintyi Jääkäriprikaatin tilaisuuksissa ja sankarihautajaisissa. 12.4 Suomen lippu nostettiin Viaporissa ja musiikista huolehti Helsingin Torvisoittokunta. Kesäkuun alussa Helsingin Torvisoittokunta esiintyi Vaasan komppanian luovutustilaisuudessa 29 soittajan vahvuudella ja jäi Valkoisen Kaartin rykmentin soittokunnaksi. Rykmentti osti Helsingin Torvisoittokunnan soittimet ja kaluston. Elokuussa rykmentin nimi muuttui Valkoisen Kaartin rykmentiksi. Soittokunta majoittui Kaartin kasarmille.

Valkoisen Kaartin rykmentin nimi muuttui Suomen Valkoiseksi Kaartiksi. Apostol nimitettiin oman toimensa ohella Armeijan ylikapellimestariksi.

Aleksei Apostol siirtyi Sotaväen Esikuntaan ja Suomen Valkoisen Kaartin kapellimestariksi nimitettiin Johan Leonard (Lenni) Linnala.

Suomen Valkoisen kaartin soittokunta vieraili kesällä Riiassa, Tukholmassa ja Tallinnassa.

Puolustusvoimien ylikapellimestari Lauri Näre toimi oman toimensa ohella Suomen Valkoisen kaartin kapellimestarina.

Arthur Rope nimitettiin Suomen Valkoisen Kaartin kapellimestariksi.

Vuoden alussa Puolustuslaitoksen ylikapellimestarin virka muutettiin Suomen Valkoisen kaartin ylikapellimestarin viraksi.

Suomen Valkoisen kaartin soittokunnan nimi muuttui Helsingin Varuskunnan soittokunnaksi.

Alkuvuodesta soittokunnan nimi muuttui Helsing Varuskunnan soittokunta l:ksi ja loppuvuodesta soittokunnan nimi vakiintui Helsingin Sotilaspiirin alaisena erillisyksikkönä Helsingin Varuskuntasoittokunnaksi.

Soittokunta vieraili Tukholmassa ja Göteborgissa.

Soittokunta vieraili Kööpenhaminassa.

Arvo Uro tuli puolustusvoimien ylikapellimestariksi ja ryhtyi oman toimensa ohella johtamaan Helsingin Varuskuntasoittokuntaa ja siihen kuuluvaa Puolustusvoimien Soitto-oppilaskoulua.

Helsingin Varuskuntasoittokunta vieraili Lausannessa Sveitsissä.

Arvo Kuikka nimitettiin puolustusvoimien ylikapellimestariksi ja ryhtyi oman toimensa ohella johtamaan Helsingin Varuskuntasoittokuntaa sekä siihen kuuluvaa Soittajakoulua.

Varuskuntasoittokunnat saivat yhteisen vuosipäivän (perustuu keisarilliseen asetukseen 24.11.1880). Helsingin Varuskuntasoittokunta aloitti tällöin jokavuotiset syyskonserttinsa.

Soittokunta muutti Merikasarmilta Taivallahden kasarmille. Lokakuun alussa soittokunta vieraili Zürichissä.

Soittokunta vieraili kesällä Pariisissa.

Ylikapellimestari luopui soittokunnan päällikön tehtävistä. Soittokunnan päälliköksi nimitettiin Teuvo Laine.

Esko Juuri nimitettiin Helsingin Varuskuntasoittokunnan päälliköksi. Soittajakoulusta tuli pääesikunnan komentopäällikön alainen sotilasopetuslaitos Sotilasmusiikkikoulu.

Helsingin Varuskuntasoittokunta alistettiin Kaartin Pataljoonan perusyksiköksi ja se sai nimekseen Kaartin Soittokunta.

Syksyllä pidettiin Puolustusvoimien Tattoo'93 kiertue. Tapahtuma oli lajissaan ensimmäinen ja sen sisällön suunnitteli Kaartin Soittokunnan kapellimestari Raine Ampuja.

Elias Seppälä nimitettiin Kaartin Soittokunnan päälliköksi. Syksyllä pidettiin Tattoo'95 kiertue. Tapahtuman suunnitteli Kaartin Soittokunnan kapellimestari Raine Ampuja. Soittokunta teki konserttimatkan Tsekkoslovakiaan.

Kaartin Soittokunta alistettiin Kaartin Jääkärirykmentin perusyksiköksi. Soittokunta teki konserttimatkan Tallinnaan.

Soittokunta teki konserttimatkat Saksaan ja Tallinnaan. Syksyllä pidettiin Tattoo'97 kiertue. Tapahtuman suunnitteli Kaartin Soittokunnan kapellimestari Raine Ampuja.

Raine Ampuja siirtyi Panssarisoittokunnan päälliköksi Hämeenlinnaan. Sami Hannula nimitettiin Kaartin Soittokunnan kapellimestariksi

Elias Seppälä nimitettiin Puolustusvoimien ylikapellimestariksi. Sami Hannula vt. päälliköksi.

Raine Ampuja nimitettiin Kaartin Soittokunnan päälliköksi.

Kaartin Soittokunta järjestää Sami Hannulan suunnitteleman ensimmäisen Kaartin Soittokunta -festivaalin Suomenlinnassa.

Toinen Kaartin Soittokunta -festivaali Suomenlinnassa.

Edustustehtäviään varten ovat kaartien joukko-osastot saaneet myös edustavimmat sotilassoittokunnat. Ruotsin vallan ajalta tunnetuin kaartin soittokunta Suomessa oli Leskikuningattaren Henkirykmentin soittokunta, johon Bernhard Henrik Crusell -suomalaisen sotilasmusiikin isä - vuonna 1788 tuli soitto-oppilaaksi.

Nykyisin kaartien soittokunnat ovat yleisesti myös valtiollisia edustusorkestereita, jotka hoitavat valtion protokollaan liittyvät moninaiset musiikkitehtävät. Suomessa näitä tehtäviä hoitaa Kaartin Soittokunta.

Kaartin Soittokunta on toiminut maassamme yhtäjaksoisesti vuodesta 1819 ja on siten Suomen vanhin toiminnassa oleva orkesteri. Soittokunta on ollut keisarillisena kaartin soittokuntana (1829-1905), Helsingin Torvisoittokuntana (1901-1918) sekä Kaartin soittokuntana ja vuodesta 1918 valtiollisena edustussoittokuntana. Helsingissä soittokunta on ollut yli 150 vuotta, sillä jouluaattona vuonna 1824 se muutti perustamispaikastaan Parolasta Kaartin kasarmille Helsinkiin.

Se, että soittokunnalla on ollut monta nimeä johtuu siitä, että sen nimi on yleensä kytketty joukko-osaston nimeen ja sen muutoksiin. Kaartin soittokunnalle on kertynyt runsaasti nimiä ja se on ainoa elävä side keisarin Kaartin ja nykyisen Kaartin pataljoonan välillä. Kaartin Soittokunnan nimet ovat seuraavat:

Helsingin Opetuspataljoonan soittokunta 1819-1827

Suomen Opetustarkk'ampujapataljoonan soittokunta 1827-1829

Henkivartioväen Suomen tarkk'ampujapataljoonan soittokunta 1829-1878

Henkivartioväen 3. Suomen tarkk'ampujapataljoonan soittokunta 1878-1905

Helsingin Torvisoittokunta 1901-1918

Pohjois-Pohjanmaan rykmentin soittokunta 1918

Suomen Valkoisen Kaartin rykmentin soittokunta 1918

Valkoisen Kaartin rykmentin soittokunta 1918-1919

Suomen Valkoisen Kaartin rykmentin soittokunta 1919-1940

Helsingin Varuskunnan soittokunta 1941-1952

Helsingin Varuskunnan soittokunta I 1952

Helsingin Varuskuntasoittokunta 1952-1990

Kaartin Soittokunta 1990-

Kaartin Soittokunnan toiminta alkoi Parolassa aprillipäivänä vuonna 1819, jolloin ensimmäiset musikantit merkittiin pataljoonan kirjoihin. He olivat: Johan von Hausen, Fredrik Malmsten ja Carl Ytterbom. Tähän päivään mennessä Kaartin Soittokunnan riveissä on palvellut 25 kapellimestaria ja arviolta yli 1000 soittajaa. Suurimmillaan kaartin soittokunnassa on ollut lähes 70 soittajaa. 27.8.1861 annetun keisarillisen asetuksen mukaan Suomen kaartin soittajiston kokonaisvahvuus oli 68. Henkilöstön kokoonpano muodostui seuraavasti:

- 1 kapellimestari

-34 musikanttia

-12 musiikkioppilasta

- 1 pataljoonan signalisti

-20 komppanian signalistia

Kaartin Soittokunta on historiansa ajan ollut tiennäyttäjä koko suomalaiselle puhallinmusiikille. Soittokunnan kapellimestarien ja soittajien antaman esimerkin sekä opetuksen välityksellä on suomalainen puhallinmusiikki saanut nykyiset muotonsa ja esitystapansa. Kaartin soittokunta oli mukana Maammelaulun ensiesityksessä Floran päivänä vuonna 1848. Ja tuskinpa ensimmäistä suomalaista oopperaa Kaarle kuninkaan metsästys olisi voitu esittää vuonna 1852 ilman Suomen Kaartin ja Suomen Meriekipaasin soittajien avustusta. Huhtikuun puolessa välissä vuonna 1853 Kaartin soittokunta antoi ensimmäisen julkisen konserttinsa Engelin teatteritalossa tuoreen kapellimestarinsa Ernst Wilhelm Floesselin (1853-1874) johdolla. Tämä konsertti oli ensimmäinen huomattava puhallinmusiikkitapahtuma, jossa soittokuntana oli puhtaasti vaskisoittimista kokoonpantu orkesteri.

Autonomian aikana Kaartin soittokunta sai vaikutteita alan kansainvälisestä kehityksestä Krasnoje Selon harjoitusleireillä. 1800-luvullahan Venäjä ja Preussi olivat sotilasmusiikin suurvaltioita. Krasnoje Selossa ja Pietarissa Kaartin soittokunta toimi säännöllisesti kesäisin vuodesta 1829. Leiriaikoina soittokunta sai usein kiitosta keisareilta ja kuninkailta. Esimerkiksi Preussin kuningas Wilhelm III ihastui soittokunnan vääpelin Erik Eriksonin (1834-1838) säveltämään Kaartin paraatimarssiin, nykyiseen Suomi marssiin niin paljon, että Nikolai I lahjoitti sen hänelle. Marssi liitettiin 1837 Preussin armeijamarssikokoelmiin jalkaväen paraatimarssiksi nimellä "Marsch aus Petersburg (1837)".

Aleksanteri III (1881-1894) oli Kaartin soittokunnan huomattava ihailija. Hän ja Suomen torvisoiton isäksi mainittu kaartin kapellimestari Adolf Leander (1874-1899) tulivat hyvin toimeen keskenään. Aleksanteri oli etevä baritonitorven soittaja ja innokas vaskimusiikin harrastaja.

Kaartin soittokunta on runsaiden edustustehtäviensä lisäksi toiminut myös rintamasoittokuntana. Syksyllä 1830 soittokunta osallistui joukko-osastonsa mukana ensimmäisen kapellimestarinsa Josef Tvarjanskyn (1819-1853) johdolla Puolan kapinan kukistamiseen. Huhtikuussa 1832 palattiin Helsinkiin.

15.4-17.10.1849 välisenä aikana Suomen kaarti oli lähetetty kukistamaan Unkarin kapinaa. Soittokunta oli myös retkellä mukana. Sotatoimiin ei kuitenkaan ehditty, sillä kolera keskeytti matkan Kaartin osalta. Vuonna 1854 Kaarti soittokuntineen oli Itävallan rajalla, jolloin tarkoituksena oli avustaa unkarilaisten taltuttamisessa. Tälläkin retkellä kaartilaisten "koleratappiot" olivat sen verran suuret, että varsinaisiin sotatoimiin ei päästy. Vuoteen 1856 saakka Kaarti sairasteli sitten Uudella kirkolla. Krimin sodan aikana Kaartin sairastappiot olivat vajaat 1700 miestä. Varsin merkittävä rintamakokemus saatiin Turkin sodassa 1877-78. Rintamalla ollessaan soittokunta ei selvinnyt ilman tappioita. Muun muassa Gorni Dubnjakin taistelussa kaatui viisi torvensoittajaa. Turkin sodasta Balkanilta Kaartin soittokunta sai itselleen "sotatuomisina" orpopojan, Aleksei Apostolin. Hänestä tuli soittokunnan kapellimestari vuonna 1899 ja sittemmin puolustusvoimien ylikapellimestari vuosiksi 1918-1927.

Toisen maailmansodan aikana Kaartin Soittokunta ei toiminut rintamasoittokuntana. Sen sijaan se esiintyi elokuvien uutiskatsauksissa sekä radion asemiesilloissa että toivekonserteissa. Silloin koko kansa tunsi Helsingin Varuskunnan soittokunnan ja sen kapellimestarin musiikkikapteeni Artturi Ropen (1934-1952). Monet suomalaiset muistavat vielä elävästi 1950- ja 1960- lukujen suositut radiokonsertit, joita Helsingin Varuskuntasoittokunta antoi säännöllisesti Martti Parantaisen, Arvo Kuikan ja Teuvo Laineen johdolla.

Kaartin Soittokunta on ollut vaikuttaja myös suomalaisen äänilevytuotannon vaiheissa. Soittokunta esiintyi äänilevyllä jo vuonna 1904 Suomen kaartin viimeisen kapellimestarin Albin Lindholmin (1901-1905) johdolla. Soittokunnan nimi oli silloin Henkivartioväen 3.Suomen tarkk'ampujapataljoonan soittokunta. Varhaisilla äänilevyillä esiintyi myös kaartin soittajistosta koottu Helsingin Torvisoittokunta Aleksei Apostolin johdolla. Kaartin musikantit ovat siis ensimmäisiä suomalaisia puhallinmusiikin levyttäjiä. Kaartin Soittokunnan soittajista muodostettu Kaartin seitsikko soittaa tänäkin päivänä torvimusiikkia siinä kansainvälisestikin ainutlaatuisessa kokoonpanossa, joka alunperin kehitettiin Suomen Kaartin soittokunnassa sen kapellimestarin Adolf Leanderin ja soittokunnan vääpelin Antti Ahosen (1877-1886) toimesta.

Nykyisin Kaartin soittokunta on kansainväliseen tapaan valtiollinen edustussoittokunta, jonka perinteet juontavat suoraan autonomian ajalta. Soittokunnan syys- ja kevätkonsertit ovat mittavia tapahtumia, joiden ohjelmistoon mahtuu koko sotilasmusiikin monipuolinen kirjo. Kaartin soittokunta on viime vuosina näyttänyt osaamisensa myös kuviomarssin taitajana. Siitä on lyhyessä ajassa kehittynyt tämän puhallinmusiikin lajin johtava soittokunta jopa kansainvälisesti.